Lämpöpumput voivat olla tehokas ja järkevä ratkaisu myös vanhempiin rakennuksiin – etenkin, kun kyseessä on energiaoptimoitu saneerauskohde, jossa käytetään lattialämmitystä. Yleisenä sääntönä voidaan pitää sitä, että lämpöpumpun käyttö on sitä suositeltavampaa, mitä korkeampi saneeraustaso on kyseessä.

Vaillant-lämpöpumput lukeutuvat markkinoiden hiljaisimpiin.

Alhaisen melutason ansiosta Vaillant-lämpöpumpun ulkoyksikkö voidaan asentaa ongelmitta jopa rivitalokomplekseihin, joissa on tiukat melurajoitukset.

Soundbox-simulaattoria kokeilemalla saat ensituntuman siihen, miten hiljaisia lämpöpumppumme ovat.

Yleensä suosittelemme lattialämmitystä lämpöpumpulle. Se ei ole kuitenkaan pakollista. Lämpöpumppu toimii tehokkaammin menoveden lämpötilan ollessa mahdollisimman alhainen. Tämä pätee lattialämmitysjärjestelmään.

Lämpöpumppua voidaan kuitenkin käyttää yhtä hyvin myös lämpöpattereiden kanssa.

Ennen kuin vesi johdetaan lämmityspiiriin, se on lämmitettävä määritettyyn lämpötilaan. Tämä tapahtuu lämmitysyksikössä(lämpöpumppu). Lämmitetty vesi kulkee putkissa lattialämmitykseen, pattereille jne.

Menoveden lämpötila tarkoittaa lämpötilaa, jonka lämpöisenä lämmitysvesi syötetään lämmitysyksiköstä putkistoon. Lämpöpattereita käytettäessä menoveden mitoituslämpötila on 55–65 °C; lattialämmitys vaatii sitä vastoin ainoastaan 35 °C:n lämpötilan. Nyrkkisääntönä voidaan pitää seuraavaa: mitä alhaisempi menoveden lämpötila on, sitä tehokkaammin lämmitysjärjestelmä toimii.

Myös lämpöeristys vaikuttaa menoveden lämpötilaan. Huonosti lämpöeristetyissä rakennuksissa ilmenee nopeasti lämpöhäviöitä, kun sää kylmenee. Tällöin halutun huonelämpötilan saavuttamiseksi tarvitaan enemmän energiaa.

Yleisesti ottaen talon sisällä on oltava riittävästi tilaa lämpöpumpun sisäyksikköä ja työsäiliötä varten. Ulkoyksikköä varten tarvittava tila riippuu valitusta energianlähteestä. Ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö asennetaan talon pihalle tai suoraan rakennuksen seinään noudattaen määritettyä vähimmäisetäisyyttä naapurirakennuksiin ja kiinteistörajoihin. Maalämpöpumppu vaatii pihalle lämpökaivon tai kentän keruuputkille.

Lämpökerroin COP (Coefficient of Performance) ja vuotuinen lämpökerroin SCOP (Seasonal Coefficient of Performance) ovat tärkeimpiä suhdelukuja, jotka ilmoittavat lämpöpumpun hyötysuhteen. Ne lasketaan jakamalla lämpöpumpun tuottaman lämpöenergian määrä lämpöpumpun toimintaan käytetyn sähköenergian määrällä.

Esimerkiksi jos lämpöpumppu tuottaa 12 kW lämpöä ja kuluttaa sitä varten 3 kW virtaa, lämpökerroin on 12/3 = 4. Lämpökerroin voidaan laskea erittäin yksinkertaisella laskukaavalla oletusarvoja käyttäen. Tätä kerrointa käytetään eri lämpöpumppujen hyötysuhteen vertailuun. Mitä suurempi on lämpökerroin, sitä pienempi on lämpöpumpun sähkönkulutus.

Vuotuinen lämpökerroin perustuu samaan periaatteeseen. Se kuitenkin huomioi koko vuoden mittaisen lämmityskauden ja sen eri ulkolämpötilavariaatiot. Tämän vuoksi se voidaan laskea vain jälkikäteen. Asennetun lämpöpumpun vuotuinen lämpökerroin vaihtelee vuosittain käytön ja sääolosuhteiden mukaan. Esimerkiksi lauha talvi johtaa huomattavasti parempaan vuotuiseen lämpökertoimeen kuin pitkä ankara talvi, jonka aikana esiintyy paljon alle 0 °C:n päiviä.

Lisätietoja lämpökertoimesta ja vuotuisesta lämpökertoimesta

Lämpöpumput erotetaan toisistaan käytetyn lämmönlähteen perusteella.

Ilmalämpöpumput hyödyntävät ilmasta peräisin olevaa lämpöä. Tarjolla on kaksi eri versiota: Ilma-vesilämpöpumput siirtävät sidotun lämmön lämpöpattereihin tai lattialämmitykseen, ja ne pystyvät myös lämmittämään käyttövettä. Ilmalämpöpumput siirtävät lämmön puhallinlaitteistoon, joka lämmittää taloa.

Maalämpöpumput hyödyntävät maahan varastoitunutta lämpöä. Niitä voidaan käyttää vain vesikiertoisten lämmönjakelujärjestelmien (lämpöpatterit tai lattialämmitys) kanssa, minkä vuoksi niitä kutsutaan lämmönkeruuliuos-vesi-lämpöpumpuiksi.

Vesilämpöpumput hyödyntävät pohjaveden lämpöä. Niitä varten tarvitaan kaivo. Pohjavesi pumpataan imupumpulla imukaivosta ja syötetään lämpöpumpulle.

Lämpöpumpuille on myönnetty kotitalousvähennys ja energia-avustus